EU:n alueella asuu yhteensä noin 500 miljoonaa ihmistä
Ulkoasiainedustaja 2014–2019
FEDERICA MOGHERINI
Puheenjohtajana Suomi haluaa painottaa kansalaisten asemaa, ilmastopolitiikkaa sekä Euroopan kehitystä ja maailman turvallisuutta. Lopullisen ohjelman laatii eduskuntavaalien jälkeen Suomen seuraava hallitus. Ohjelma julkaistiin kesäkuussa 2019. Tutustu tästä Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaan.
Europarlamenttivaalit pidettiin toukokuussa 2019. Parlamenttiin valittiin 751 jäsentä, jotka kuuluvat seitsemään poliittiseen ryhmään.
Uusi parlamentti valitsi Euroopan komission puheenjohtajaksi saksalaisen Ursula von der Leyenin. Hän aloittaa virassa marraskuussa 2019.
Suomesta EU-parlamenttiin nousivat:
Maaseudun Sivistysliitto selvitti yhdessä e2 Tutkimuksen kanssa keväällä 2018 suomalaisten näkemysiä siitä, mihin asioihin EU:n pitäisi tulevina vuosina keskittyä.
EU:lla on meneillään useita kriisinhallinta- ja kehitysyhteistyöhankkeita, joilla pyritään poistamaan ongelmia. Yhteistyötä tehdään etenkin EU:n itäisten ja eteläisten naapureiden kanssa.
– rauhan- ja valtionrakentaminen
– ruokaturva
– koulutus
– taloudellinen kehitys
Rauha ja vakaus lähialueilla vahvistavat turvallisuutta myös unionin sisällä. EU:n lähialueiden vakaus edellyttää yhteistyötä eri osapuolten kesken. Jatkossa on otettava myös ilmasto ja ympäristö huomioon kaikessa päätöksenteossa.
On panostettava konfliktien ehkäisemiseen, yhteiskuntien monipuoliseen kehittämiseen ja demokraattisen päätöksenteon vahvistamiseen.
Jokaisella ihmisellä pitäisi olla turvallisen, hyvän elämän edellytykset kotiseudullaan.
EU tekee läheistä yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa rauhan edistämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2018 EU ja YK toimivat yhdessä yli 170 maassa.
Suomessa on kaikille tarjolla puhdasta vettä. Vedenpuute voi kuitenkin pahimmillaan laukaista jopa sotilaallisen konfliktin. Lue lisää Pakistanin ja Intian välisestä vesikiistasta ja siitä, kuinka se vaikuttaa alueen kokonaisturvallisuuteen.
Ruuan saatavuus varmistetaan omalla tuotannolla ja sitä täydennetään tuonnilla ulkomailta. Kriisitilanteita varten ruokaturvaa täydentävät valmiusvarastot. Jotta ruokaturva toteutuisi, pitää ihmisillä olla varaa hankkia ruokaa, joka on turvallista ja ravitsevaa ja vastaa ihmisten ravitsemuksellisia tarpeita.
Ilmastonmuutos on uhka ruokaturvan toteutumiselle maailmassa. Monet viljelyalueet ovat vaarassa kuivua, mikä aiheuttaa aliravitsemusta ja pakottaa ihmisiä muuttamaan pois asuinalueiltaan. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuivuuden ohella myös myrskyt ja tulvat, heikentävät viljelyolosuhteita. Jatkuvuus tuo mukaan aikaulottuvuuden: ruokaturvaa arvioidaan sekä tässä hetkessä että tulevaisuudessa. Esimerkiksi Suomessa ruokaa on runsaasti tarjolla, mutta se ei ravintoarvoiltaan aina ole sitä, mitä ihmiset tarvitsevat.
Luonnonvarojen hyödyntäminen arktisella alueella on erittäin herkkä kysymys – tässä esimerkki kaivostoiminnasta. Pohdittavana on luontoarvojen lisäksi, millaiset oikeudet alueeseen alkuperäiskansoilla tulisi olla. Millainen alueiden kaupallinen hyödyntäminen on hyväksyttävää?
Suomen strategia painottaa maamme roolia arktisen politiikan johdossa sekä ratkaisujen kehittäjänä. Suomi tukee myös unionia arktisena yhteistyökumppanina ja EU:n ulkopoliittisia tavoitteita alueella.
Arktinen yhteistyö tapahtuu useilla eri tasoilla, esimerkiksi:
Erityisesti Siperiassa, mutta myös Alaskassa maaperä on ollut ikiroudassa eli jäätyneenä kymmeniätuhansia vuosia. Ikirouta on sitonut itseensä kasvihuonekaasuja, mutta ilmaston lämmetessä sulavista soista vapautuu etenkin metaania, joka on hiilidioksidia moninkertaisesti voimakkaampi kasvihuonekaasu.
